Aluevaalit 2025
Aluevaalit ovat taas käsillä! Täältä löydät Kokemäen SDP:n ehdokkaat ja heidän terveisensä teille.

Härkönen Tommi
Kuka olet ja mistä tulet?
Olen Tommi Härkönen, syntyjään olen Eurajoelta ja Euran kautta tullut Kokemäelle, jossa olen viihtynyt jo yli kaksikymmentä vuotta. Kokemäelle muuttaessani työskentelin vielä “reissuhommissa” ympäri Suomea ja vähän ulkomaillakin. Sen jälkeen olen työskennellyt levyseppänä paikallisessa Lehtosen Konepajassa. Nyt on menossa yhdeksästoista vuosi sen palveluksessa. Olen useamman vuoden toiminut myös pääluottamusmiehenä ja vaikuttanut ammattiosastossa, jossa olen tällä hetkellä puheenjohtaja. SAK:n Satakunnan aluetoimikunnassa alkoi juuri toinen kausi.
Miksi lähdit ehdolle aluevaaleihin?
Kokemäen kaupunginvaltuutettuna koen huolta pienten paikkakuntien palveluiden heikentymisestä ja loppumisesta. Hyvinvointialueella päätetään merkittäviä asioita. Meille kaikille tärkeitä asioita on pitkä lista, kuten perusterveydenhuolto, erikoissairaanhoito, sosiaalihuolto sekä lasten, nuorten ja perheiden palvelut. Hyvinvointialue vastaa myös mielenterveys- ja päihdepalveluista, oppilashuollosta, pelastustoimesta ja ensihoidosta. Lista on niin pitkä, että jokaisella on varmasti kokemusta jostakin palvelusta. Hyvinvointialueen ja kuntien palveluiden yhteistyön toimiminen mahdollisimman saumattomasti olisi erittäin tärkeää. Aluevaaleissa yksi merkittävä osa on henkilökunnan hyvinvointi, mikä vaikuttaa suoraan julkisten palveluiden laadukkuuteen. Usein jää pienelle huomiolle, että hyvinvointialueet ovat suuria työnantajia. Satakunnan hyvinvointialueellakin työskentelee noin 9000 ammattilaista. Aluevaaleissa valituksi tulleet ovat tavallaan työnantajia, jotka päättävät minkälaisilla resursseilla työtä tehdään.Olen ehdolla, koska haluan olla rakentamassa hyvinvointialuetta, jossa avun tarvitsija saa sen. Ilman kohtuutonta odottelua ja välimatkaa. Ennaltaehkäiseviin palveluihin pitää panostaa, sillä ne ovat sekä inhimillisesti että taloudellisesti kestävä ratkaisu. Tulevat vuodet ovat kriittisiä hyvinvointialueen kehitykselle.
Mitä hyvää näet hyvinvointialueen toiminnassa?
Alku on ollut vähintäänkin hankalaa ja hyvinvointialuetta koskeva uutisointi on ollut pääsääntöisesti negatiivista. Suurin ongelma on ollut ja tulee vielä olemaan talous. Mutta paljon kehityshankkeita mm. digipalveluihin ja erilaisiin liikkuviin palveluihin liittyen on kuitenkin saatu liikkeelle. Toivottavasti niistä saadaan tulevaisuudessa apua nykyisiin ongelmiin, mutta siihen asti on huomioitava eri asiakasryhmien rajoitteet.Toisenlaisiakin kokemuksia varmasti on, mutta mitä henkilökohtaisesti olen kuullut ja nähnyt, niin palveluketju on avun tarpeen sattuessa toiminut hyvin ja nopeasti.
Mitä haasteita näet hyvinvointialueen toiminnassa?
Hyvinvointialueella on merkittävä rahoitusvaje. Tämä ongelma on ratkaistava mahdollisimman nopeasti. Kaikkien ammattilaisryhmien osaaminen on voitava hyödyntää palvelutuotannossa ja turhia reviirirajoja tulee poistaa. Kannustava johtaminen, jatkuva oppiminen ja joustot on mahdollista toteuttaa maltillisin kustannuksin. Laadukkaiden palveluiden toteuttamiseen tarvitaan työssään hyvinvoivia ammattilaisia. Tähän tarvitaan aitoa keskustelua ja panostusta henkilöstön työhyvinvointiin. Työoloja ja ympäristöä on kehitettävä, jotta henkilöstöpulaan saataisiin helpotusta. Kuntien ja järjestöjen välistä yhteistyötä on parannettava. On kannustettava hyvien käytäntöjen ja palvelumallien jakamiseen koko alueelle. Haasteita ja parannettavaa on siis paljonkin, mutta toivottavasti tuloksiakin alkaa syntymään. Valmistahan ei koskaan tule, aina on kehitettävää.
Miksi on mielestäni tärkeää äänestää aluevaaleissa?
Hyvinvointialueella tehdään arvokasta työtä ja sen on oltava hyvä ja haluttu työpaikka. Aluevaaleissa valitaan ihmiset, jotka tähän vaikuttavat ja päättävät meille kaikille tärkeiden palveluiden tulevaisuudesta. Ei ole yhdentekevää millä arvoilla näitä päätöksiä tehdään. Kaiken voi tehdä reilummin. Sen vuoksi kaikkien on syytä äänestää aluevaaleissa.

Kuhlman Sanna
Kuka olet ja mistä tulet?
Olen Sanna, alkuperäinen kokemäkeläinen (os. Ruohonen). 48v., Tuomaalasta, hiekkatien varresta, kahden duunarin tytär. Olen äiti kahdelle teini-ikäiselle pojalle. Harrastan ulkoilua, laulua ja monimuotoista kulttuuria. Molemmat pojat soittavat bändisoittimia, laulavat sekä esiintyvät. Toinen pojista on aktiivinen sopimuspalokuntalainen. Tämä hieno ja merkityksellinen harrastus tulee verenperintönä molemmilta puolilta sukua. Omalta puoleltani yli kahden sukupolven.
Työskentelen päätoimisena työsuojeluvaltuutettuna. Työni keskiössä ovat työolot ja työyhteisöjen kehittäminen. Työni puolesta minulla on hyvä ymmärrys työelämän sääntelystä ja oikeuksista. Hyödynnän näitä tietoja ja taitoja myös luottamushenkilötehtävässä. Roolien yhdistäminen vahvistaa vaikuttavuuttani. Työkokemusta olen kerännyt sairaanhoitajana Satasairaalan päivystyspoliklinikalta ja vaativan hoitotason ensihoitajana Satakunnan alueella. Vuosien varrella olen opiskellut työnohjaajaksi ja työyhteisösovittelijaksi. Lisäksi minulla on kriisi- ja traumatyönopintoja. Kokemusta on myös pienyrittäjyydestä. Minulla on vahva kokemus sosiaali- ja terveydenhuollosta sekä päätöksenteosta kunta- ja aluetasolla, lisäksi toimin seurakunnan luottamushenkilönä.
Miksi lähdit ehdolle aluevaaleissa?
Kokemäen kaupunginvaltuutettuna, sivistyslautakunnan (sivistys- ja hyvinvointilautakunta 8/2021-12/2024) puheenjohtajana ja hyvinvointialueen varavaltuutettuna koen aluevaalit erityisen tärkeiksi. Aluevaltuusto päättää meidän jokaisen arjen hyvinvoinnin ja turvallisuuden kannalta tärkeistä asioista. Kannan jatkuvaa huolta siitä, että jakautuvatko palvelut tasapuolisesti koko hyvinvointialueelle? Pääseekö lääkäriin nopeasti? Otetaanko kaikki erityisryhmissä ja haavoittuvassa tilanteessa olevat riittävästi huomioon? Kuullaanko palvelujen käyttäjiä riittävästi päätöksenteossa? Saadaanko ammattilaisia sosiaali- ja terveyspalveluihin ja pelastuspuolelle riittävästi rekrytoitua ja miten heidän työoloistansa, hyvinvoinnista ja jaksamisesta huolehditaan?Hyvinvointialuepolitiikassa koen tarpeen suojella ja kehittää julkisia palveluja, jotta ne ovat saatavilla jokaiselle varallisuudesta riippumatta, eivätkä ne ajaudu ainoastaan yksityisten toimijoiden varaan. Resursseja tulee jakaa reilusti, sillä tavoin voimme vaikuttaa sosiaaliseen oikeudenmukaisuuteen. Etäisyydet eivät saa lisätä eriarvoisuutta. Ennaltaehkäiseviä palveluita tulee kuntien ja hyvinvointialueen yhteistyöllä tuoda kaiken ikäisten ihmisten arkeen, jotta haasteita tai ongelmia ei pääsisi syntymään ja niihin pystytään puuttumaan ajoissa. Kokemäellä olemme saaneet hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kentällä merkittäviä tuloksia aikaan. Ymmärrys koko kaupungin organisaatiossa on lisääntynyt, että hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyössä tarvitsemme poikkihallinnollista jatkuvaa kehittämistä. Nämä kunnassa tehdyt toimet vähentävät kuntalaisten sairaanhoidontarvetta. Kuntien ja hyvinvointialueen rooleja hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä tulee edelleen selkeyttää.
Mitä hyvää näet hyvinvointialueen toiminnassa?
Satakunnan hyvinvointialue pyrkii edelleen kehittämään palveluitaan. Palveluiden yhdenmukaistamisen eteen on tehty paljon työtä, jotta niin kaupunkien kuin maaseudunkin asukkaat saavat laadukasta hoitoa ja tukea. On äärimmäisen tärkeää, että työntekijöiden jaksamiseen kiinnitetään monin eri tavoin huomiota. Ilman hyvinvoivaa henkilöstöä ei voida taata laadukkaista palveluita. Digipalveluja ja liikkuvaa palvelua on kehitetty, pilotoitu ja käynnistetty kaikilla toimialueilla. Näistä on hyviä kokemuksia. Kokemus uuden toiminnan kehittämisestä on tuonut varmuutta. Vaikuttajaryhmät ja käyttäjäkokemukset osataan ottaa nyt ajoissa huomioon. Yhteistyö kuntien kanssa on paranemaan päin.
Mitä haasteita näet hyvinvointialueen toiminnassa?
Rahoitus – alijäämän kattamiseen tarvitaan lisää aikaa. Palvelujen turvaamisen kannalta tämä on olennaisin asia. Perustuslaki takaa kansalaisten lakisääteiset palvelut. Jos palveluja joudutaan karsimaan liikaa, on vaarana perustuslain rikkominen. Mikä laki on toistaan korkeampi? Perustuslaki vai hyvinvointialuelaki? Lastensuojelulaki? Vanhuspalvelulaki? Aluevaltuustoon ehdolle hakeutuvalle on tiedossa melkoinen lakiviidakko. On kohtuuton vaatimus, että aluevaltuustoissa tai peräti työssä ammattilaiset joutuvat käymään arvokeskustelua siitä, mitä palveluja ja kenelle hyvinvointialue jatkossa tarjoaa.
Satakunnan hyvinvointialue aloitti alkuvuodesta toiset YT-neuvottelut talouden alijäämän kattamiseksi. Työnantajana hyvinvointialue pyrkii lisäämään tuottavuutta ja hakee säästöjä. Tällä tulee olemaan vaikutuksia myös henkilöstöön. On esitetty 200 henkilötyövuoden vähentämistarve, pois lukien kriittiset ammattiryhmät. Hyvinvointialueella riittävän työntekijänresurssin varmistaminen on kuitenkin oleellinen asia palveluiden kannalta. Digitalisaatio on edennyt, etäpalvelut ja liikkuvat palvelut ovat helpottaneet erityisesti haja-asutusalueiden asukkaiden hoitoon pääsyä. Silti haasteita riittää – henkilöstöpula, resurssien riittävyys ja palveluiden yhdenvertaisuus vaativat jatkuvaa työtä. Hyvinvointialueen henkilöstö ei ole koronavuosien jälkeen saavuttanut työrauhaa. Tämä olisi toiminnan vakiinnuttamisen, toiminnan ja työssä jaksamisen kannalta hyvin olennaista.
Miksi mielestäni on tärkeää äänestää aluevaaleissa?
Aluevaltuusto päättää meidän jokaisen arjen terveyden ja turvallisuuden palveluiden sujuvuudesta. Hyvinvointialueen palveluja käytät joko itse tai joku läheisistäsi jossain elämän vaiheessa; terveydenhuolto, vanhustenhuolto, suunterveydenhuolto, mielenterveys- ja päihdepalvelut, sosiaalipalvelut, palo- ja pelastustoimi, ensihoito ja henkilöstöhyvinvointi.Ei ole yhdentekevää kuka näistä asioista päättää, joten kannustan kaikkia käyttämään äänioikeuttaan. Kaiken voi tehdä reilummin!