Valtuuston puheenjohtaja Marjatta Sutisen puhe 1.5.2022

Hyvät läsnäolijat, toverit. Olemme kokoontuneet tämän punaisten muistomerkin äärelle kunnioittamaan vakaumuksensa puolesta kaatuneiden muistoa.
Kokemäen historiasta kertovassa kirjassa, Joki ja sen väki II, kerrotaan muistomerkin saamisesta tänne Koomaan. Kirjan tekstiä: Viimeisen kerran sisällissodan aiheuttama katkeruus nousi pintaan hautamuistomerkkiasiassa talvisodan jälkeen. Sisällissodan punaiset uhrit lepäsivät Koomassa kolmessa eri joukkohaudassa. Työväenjärjestöt olivat jo pitkään halunneet pystyttää paikalle muistomerkin mutta taloudellisista syistä se oli jäänyt toteutumatta. Asialla oli myös poliittinen puolensa, sillä sodan voittajat vastustivat punaisten muistomerkkien pystyttämistä etenkin 1920-luvulla. Kokemäellä talvisota muutti tilanteen tehden punaisten hautojen kunnostamisen ajankohtaiseksi myös kansallisen eheyden näkökulmasta. Kunnan valtuusto päätti 21.12.1940 10.000 markasta sisällissodassa surmansa saaneiden punaisten muistomerkkiä varten. Päätöksestä valitettiin, puuttuvan määräenemmistön perusteella, lääninhallitukseen, jolla ei jäänyt muuta mahdollisuutta kuin kumota valtuuston päätös. Vuoden 1941 toukokuussa saatiin 10.000 markan määräraha muistomerkkiin, kun tehtiin valtuustolle uusi anomus. Määrärahan lisäksi muistomerkkiin saatiin lahjoitusvaroja. Jatkosodan aiheuttaman viivästymisen myötä punaisten muistomerkki voitiin paljastaa vasta 22.7.1945.
Meidän sukupolvemme on huolehtinut siitä, että muistomerkki on arvonsa mukaisessa kunnossa ja pidämme huolta muistomerkistä jatkossakin, samoin Kauvatsalla olevasta punaisten muistomerkistä.
Pohdinnan muistomerkistämme herätti Turun pormestarin Minna Arveen päätös V.I. Leninin patsaan poistamisesta Turun ydinkeskustasta Venäjän Ukrainaan aloittaman hyökkäyssodan takia. Perusteluna oli myös, että patsas ei kuvasta Turun kaupungin arvoja. Turun yliopiston poliittisen historian emeritusprofessori Timo Soikkasen kannanotto, johon yhdyn, kyseiseen päätökseen on, että ei ole syytä kaataa patsaita poliittisin tai muilla perusteilla. Sivistyksen mittari on, että annetaan patsaan olla. Patsas ei ole myöskään ulkomaisten pystyttämä kuten Virossa oli. Patsaat kertovat historiasta. Lenin allekirjoitti Suomen itsenäisyyden. Putin syytti Leniniä Ukrainan itsenäisyydestä,ollaanko Putinin puolella?

Venäjän presidentin Vladimir Putinin Ukraina puhe 21.2.2022:
”Korostan vielä, että Ukraina ei ole meille vain naapurimaa. Se on eroittamaton osa omaa historiaamme, kulttuuriamme ja henkistä tilaamme. Ukrainalaiset ovat läheisiä tovereitamme, joiden joukossa on kollegoita, ystäviä ja entisiä työtovereita, mutta myös sukulaisia, ihmisiä, jotka ovat sidoksissa meihin veri- ja perhesitein. Tämän muinaisvenäläisen alueen lounaisosien asukkaat kutsuivat jo ammoin itseään venäläisiksi ja ortodokseiksi. Näin oli jo ennen 1600-lukua, jolloin osa näistä alueista liittyi Venäjän valtioon, sekä sen jälkeen. Nykyinen Ukraina on täysin ja kokonaan Venäjän luoma. Tarkemmin sanoen bolsevistinen, kommunistinen Venäjä loi sen. Lenin ja hänen toverinsa tekivät sen kaiken lisäksi tavalla, joka oli erittäin töykeä Venäjää itseään kohtaan eli erottamalla ja riistämällä siltä osia sen historiallisista alueista. Todellisuudessa tasavallat eivät saaneet itsemäämisoikeutta. Niitä ei vaan ollut. Epäoikeudenmukaisuuksista, valheista ja Venäjän avoimesta ryöstämisestä huolimatta kansamme tunnusti uudet geopoliittiset realiteetit, jotka syntyivät Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen. Se tunnusti uudet itsenäiset valtiot. Venäjä auttoi Ukrainaa, josta tuli heti itsenäistymishetkestä lähtien lukuisia avunpyyntöjä. Maamme antoi sille aineellista tukea kunnioittaen Ukrainan arvokkuutta ja itsemääräämisoikeutta. Puhe jatkuu: Ukrainassa nousi kansalliskiihko, joka kehittyi nopeasti aggressiiviseksi russofobiaksi ja uusnatsismiksi. Ukraina aikoo valmistaa ydinaseen, meidän on pakko reagoida tähän todelliseen vaaraan. Usa ja Nato kehittävät häpeämättä Ukrainan aluetta mahdollisten sotilaallisten operaatioiden näyttämöksi. Ukrainan liittyminen Natoon on suora uhka Venäjän turvallisuudelle.”

Edellä mainitut tekstit ovat osa Putinin 21.2 pitämästä puheesta.
Yle on julkaissut puheen kokonaisuudessaan sivullaan. Sivulla kerrotaan myös, että puhe sisältää virheellistä historian tulkintaa, propagandaa ja suoranaisia valheita.

Venäläiset alkoivat siirtää joukkoja Itä-Ukrainaan seuraavana päivänä ja 24.2 Venäjä aloitti suurhyökkäyksen Ukrainaan.

Putin ei ole peitellyt haikailujaan Neuvostoliiton suurvalta-aseman perään. Hän on myös usein puhunut Venäjän keisarikunnan ja Neuvostoliiton entisistä alueista ”historiallisena Venäjänä”. Myös Suomi on kuulunut Venäjään vuosina 1809-1917.
Suomen presidentti Sauli Niinistö kertoi 21.2, että Putin ei edes maininnut Suomea puheessaan. Tuolloin Niinistö sanoi, että Ukrainan kriisi ei koske Suomea välittömästi millään tavalla.

Suomen Valtioneuvoston kannanotto:” Venäjä aloitti torstaina 24.2 hyökkäksen Ukrainaan. Suomi tuomitsee jyrkästi Venäjän Ukrainaan aloittamat sotilaalliset toimet ja tukee vankasti Ukrainan itsenäisyyttä, suvereniteettiä, itsemääräämisoikeutta ja alueellista koskemattomuutta. Suomen ulkopoliittinen johto seuraa tiiviisti Venäjän toimintaa ja Euroopan turvallisuustilannetta. Suomi vastaa Venäjän toimiin osana Euroopan Unionia.” Valtioneuvoston sivulle on koottu Ukrainaan liittyvää tietoa seuraavilla otsikoilla: Pakotteet, Suomen tuki Ukrainalle, Suomeen saapuvat ukrainalaiset, Turvallisuus ja huoltavarmuus, Mitä itse voin tehdä? Kriisitilanne ja jaksaminen.

Mitä itse voin tehdä? Tähän suomalaiset ovat vastanneet ennennäkemättömällä tuella Ukrainalle ja ukrainalaisille ja ovat tuominneet Venäjän hyökkäyksen Ukrainaan.
Ukrainan läheisyys on osaltaan vaikuttanut siihen, että olemme ottaneet sen tapahtumat omaksemme ja tunnemme suurta myötätuntoa heitä ja heidän tilannettaan kohtaan ja olemme valmiit auttamaan kaikin mahdollisin keinoin.
Olemme myös koko ajan tietoisia siitä, mitä Ukrainassa tapahtuu, tästä media huolehtii tiedottamalla usean kerran päivässä tilanteesta asiantuntijoiden kommenteilla lisättynä. Tämän lisäksi saamme ei-totuudellista tietoa.

Tänään Vappupäivänä 1.5.2022, mietimme tulevaa. Putin on arvaamaton, emme tiedä,mikä on hänen seuraava siirtonsa. Mitä Putinin jälkeen? Kauanko sota Ukrainassa voi jatkua? Suomessa käydään turvallisuuspoliittista keskustelua, haetaanko Naton jäseneksi, hyväksytäänkö Suomi Naton jäseneksi, suuri kansalaisten tuki liittymiselle on. Natoon liittyminen muuttaa toimintaamme itärajalla, olemme Natoon kuuluva maa, jolla on maaraja Venäjän kanssa.
Ukrainan sotaan ja Natoon liittyen meillä on kysymyksiä mutta vastauksia ei.

Meidän sukupolvemme on kasvanut itsenäisessä hyvinvointivaltio Suomessa, jossa
on pidetty kansainvälisiä kokouksia neuvotteluineen liittyen turvallisuuteen ja Suomi on profiloitunut keskustelujen ja rauhanomaisten toimintatapojen tukijaksi ristiriitatilanteissa. Onko tämä hyväksi koettu tie edelleen mahdollista?

Huolta meille aiheuttaa myös hoitajien tilanne, he tarvitsevat tukeamme. Tilanne on kärjistynyt niin, että tällä hetkellä hoitajat suunnittelevat joukkkoirtisanomista. Hoitojärjestelmämme tarvitsee hoitajien työpanosta ja heidän työolojensa parantaminen ja palkkojensa nosto on oikea tie. Rahan osoittaminen hoitajien palkkoihin on poliittinen valinta, päättäjät päättää. Koko sotealalla kaikki työntekijät alkavat olla väsyneitä, koronapandemiaa ja soteuudistusta lisänä. Hyvinvointialueilla
ja niiden päättäjillä on tärkeä rooli kun luodaan uutta organisaatiota ja toimintakulttuuria. Toimintatapa, jossa kuullaan henkilöstöä ja mielletään, että henkilöstö on resurssi, on avainasemassa. Myöskään kunta-alan työkiistassa ei saatu aikaan sovintoesitystä, 81.000 työntekijää isoimpien kaupunkien kouluissa ja päiväkodeissa aloittavat lakon viikoksi 3.5 alkaen. Yhteiskuntamme tarvitsee vakautta, joten laittakaamme nämä asiat kuntoon, siihen meillä on välineet.

Loppusanoina voisin todeta: Olemme selvinneet ennenkin vaikka välillä se on vaatinut liian suuria uhrauksia, kuten tämä muistomerkki osoittaa ja selviämme jatkossakin, yhdessä. Toivotan teille hyvää työväen vappua.