Kokemäen elinvoimasta ja työpaikoista on pidettävä huolta

Ajankohtaista


”Elinvoima syntyy työstä ja yrittämisestä. Kunnan rooli alueensa elinvoiman lisäämisessä ja ylläpitämisessä korostuu jatkossa aikaisempaa enemmän. Elinkeinopolitiikka tulee siten olemaan yksi tärkeimmistä työkaluista elinvoimaisen Kokemäen edistämisessä. Menestykselliseen elinkeinopolitiikkaan kuuluu kunnan riittävä maareservi ja toimiva kaavoitus, kunnossa oleva kunnallisinfra, toimiva laajakaistaverkko, joustavat koulutusmahdollisuudet osaavan työvoiman turvaamiseksi, sekä hyvät kulkuyhteydet niin maa- kuin rautateitsekin.” (Ote sosialidemokraattien vaaliohjelmasta)


Sosialidemokraattien ehdokkaat Hannu Nevala, Tomi Härkönen ja Aapo Kivenmaa esittävät ajatuksiaan siitä, miten Kokemäen elinvoimaa tulisi kehittää ja työpaikkoja turvata. Aapo Kivenmaa pohtii elinvoiman käsitettä: “Yleisesti toi elinvoima sanana on semmonen että se pitää sisällään niin paljon muutakin kuin pelkät työpaikat. Näkisin että se yleisesti tarkoittaa semmosta positiivista meininkiä kaikissa kunnan toiminnoissa, puhutaan sitten elinkeinopuolen asioista tai vaikka harrastusmahdollisuuksista. Noi kaikki kumminkin ruokkii toisiaan.”

-Ei varmaan löydy mitään ihmekeinoja uusien työpaikkojen saamiseksi Kokemäelle. Yrityksille sopivien tonttien saatavuus pitäisi varmistaa, tietoliikenneyhteydet ovat valokuidun ansiosta kunnossa. Junayhteydet täytyy pitää hyvinä, ihmiset käyvät esim. Porissa ja Tampereen suunnassa töissä. Ja sieltä käydään myös Kokemäellä töissä. Tätä liikennettä varmasti henkilöliikenneyhteys Raumalle myös lisäisi. Siihen Kokemäen pitäisi panostaa. Yleisesti näkyvyyttä ja tietoisuutta Kokemäen mahdollisuuksista pitäisi lisätä, jos ei nyt koko maassa, niin ainakin Satakunnassa ja Länsi-Suomessa, tiivistää Tommi Härkönen.

Janne Savolainen, Jorma Haapanen, Ari Prinkkala, Tommi Härkönen, Aapo Kivenmaa, Hannu Nevala

Hannu Nevala muistelee menneitä: ”Kokemäkihän oli vuosikymmenien ajan lähinnä maatalouspitäjä ja on sitä jossain mitassa edelleenkin. Teolliset työpaikat ovat vaihdelleet niin toimialoittain kuin määrältäänkin. Monta yritystä on vuosien saatossa tullut tiensä päähän. Mikään yritys ei ole päässyt kasvamaan suuriin mittoihin, niin kuin esim Harjavallassa. Teollisten työpaikkojen määrä on pysytellyt varsin laskevissa luvuissa jo pitkään ja uudet aluevaltaukset teollisuuden osalta ovat valitettavasti menneet muualle Satakunnan kuntiin. Jotain pitäisi Kokemäellekin saada, sillä uudet työpaikat ovat lähes ainoa keino saada kuntaan uusia veronmaksajia.”

Hannu kaipaa uusia avauksia:

– En pitäisi huonona vaihtoehtona tuulivoimaloidenkaan perustamista Kokemäelle, sillä niidenkin vaikutuksesta kuntiin tulee selkeästi uuttaa vaurautta. Kokemäen erittäin hyvällä vedellä saattaisi maailmalla olla kovaakin menekkiä, sillä puhtaan veden saanti käy aina vain vaikeammaksi. Miltä kuulostaisi esim ”Kokemäki Springwater-tehdas”? Kokemäen elinvoiman parantamiseksi uusien työpaikkojen saanti on elintärkeää. Kaikissa instansseissa nostaa “tutkat” pystyyn ja lähteä uusia työpaikkoja “metsästämään”. Tontteja kyllä löytyy, samoin asuntoja. Myös liikenneyhteydet niin maalle kuin merellekin ovat varsin hyvät ja lähellä. Aapo on samoilla linjoilla: ”Tontit, infrat ja markkinointi kun on kunnossa, niin silloin on jo tehty aika paljon sen eteen, että uudet yritykset sijoittuisivat Kokemäelle. Lisäksi kunta vois vielä enemmän tehdä näkyvämpää yhteistyötä paikallisten yritysten kanssa. Sitä kautta syntyis positiivinen kuva ja ilmapiiri ja siten saataisiin ehkä jotain uuttakin aikaan.” Teollisuuskylän hallituksen puheenjohtajana Aapo muistelee käytännön toimia viime vuosilta: “Esimerkkinä voisi viime vuosilta nostaa melko fiksun hallikaupan, kun Teollisuuskylä Oy möi teollisuushallin Finneps Oy:lle. Sen seurauksena Finneps on kasvattanut tuotantoaan ja palkannut lisää henkilöstöä. Teollisuuskylän merkitys Kokemäen laajakaistaverkon rakentamisessa ja ylläpitämisessä on ollut ratkaiseva. Luotettava laajakaistayhteys on nykymaailmassa tärkeä osa kunnan kilpailukykyä ja siten merkittävä tekijä elinvoiman rakentamisessa.”